Varustepornoa ja herkkiä hetkiä Korouomassa

Jääkausi on avattu Korouomassa kahden miehen voimin! Ei mikään uutiskynnystä ylittävä skooppi, mutta kun polttelee päästä kiipeemään jäätä, niin silloin pitää mennä. Hommaa auttoi rollon skauttaajat, kuvadokumentit ja puhelinhäiriköinti. Ja kas kummaa, tieto piti paikkansa, Korolla voi jo kiivetä. Tästä alkoi hillitön spämmiterrorismi ja rekrytointi kanssakärsijöiden saamiseksi reissua piristämään ja tottakai lähettämään jotain tiukkaa settiä. Uuden karheat Spantikit huuteli komeron perukoilta vaatien nälkäisinä uhria jään jumalille.

Lauantai aamuna lähettiin Uurtamon Matin kanssa päkittelemään kohti Perä-Posion unelmaa, Suomi jääkiipeilyn mekkaa. Matkasta muistikuvia tasan nolla, no ei kai, mutta tärkeintä on päästä perille. Perinteisesti Pernun kylän tienoilla on alkanut kuumottamaan ja kihelmöimään, eikä se johdu matkaseurasta tai seksuaalisesta kiihottumisesta, vaan siitä tietoisuudesta, että kohta pääsee pelkäämään henkensä edestä kuumottavien varmistusten yläpuolella käsien ollessa pumpussa. Ja silti sitä kaipaa lisää. Sick! Olimme ainoa auto Koron parkkipaikalla rauhallisessa talvisessa maisemassa, pakkasta -11. Yöpymiskamat laavuun ja pikamarssia putouksia kohti, pakkasta -14. Ajatus oli ottaa tuntumaa ensin Mammutilla ja seuraavana päivänä mennä Ruskealle jos siltä tuntuisi. Mammutti on aina alkukaudesta vaikeammassa kunnossa kuin keväällä, eikä se yhtään helpottanut asiaa.
Siinä se on. Valosaa aikaa on 9-14.30 eikä siinä ehdi mitään ihmeitä tekemään. Lauantain saldo oli kaksi linjaa, toinen vasemmassa laidassa ja toinen keskellä putousta oleva pysty linja. Kauden eka yrkkä on aina paskaa mistä tahansa huolimatta, kuten nytkin. Viiden metrin pysty saa kädet pumppaamaan tuskastumiseen asti ja luulot karisemaan. Matti kakkostelee ja kokee saman kohtalon. Itsetunnon reikaleet tippuvat kolisten putousta alas. Pieni ruokatauko on paikallaan. Putous on yllättän hyvässä kunnossa vuodenaikaan nähden, silti puikkoista ja ohutta jäätä on paljon. Ruuvit löytävät ilmataskuja liiankin usein. Toinen linja näyttää alhaalta hyvältä ja suht kuivalta. Alku on helppoa, mutta muuttuu puikkohelvetiksi josta kuultaa kallio lävitse. Keskity. Loppu on yllättävän hyvää kiipeilyä ja pari hyvää muuvia. Turvemixta loppuun ja hoplaa! Matillakin fiilis nousee ja äijä haluais mennä linjan äärimmäiseltä vasemmalta. Valo vähenee ja päätetään jättää homma huomiselle.

Iltäsäätäminen ja välppäys jätetään tästä pois lukijoiden säästämiseksi, mutta sanottakoon, että läppä oli huonoa, ruokaa paljon ja miehet haisivat pahalta. Onneksi ketään muita ei ollut paikalla. Uudet kamat korkattiin ja todettiin hyviksi. Varustepornoa koko touhu. Herkkää.

Aamu valkenee lauhtuneena, yöllä on satanut lunta kovan tuulen kanssa. Talviretkeilyn yksi paras ja rakastettavin puoli on herätä ja laittaa kylmät ja jäätyneet kamat päälle. Siinä olotilassa olemisen sietämätön keveys valkenee kristallin kirkkaana. Ihanaa. Päivän agenda: Ruskea. Rollosta oli tulossa porukkaa päiväkeikalle. Kohta paikalle pöllähtää Ulla, Johan ja Rami. Haa! Ihmisiä! He suuntaavat Ruskealle ja me lähdemme taas Mammutille, Matilla on jäätä hampaan kolossa eiliseltä. Tarpeellisen psyykkays-hypetyksen jälkeen, näkee päivänvalon suoritus, jossa on rentoutta ja meininkiä. Matin ensimmäinen jääliidi on totta! Hjyvä, hjyvä, aaltoja, aploodeja! Ja sitten Ruskeelle:
Vielä enemmän puikkoja kuin Mammutilla ja kukkakaalia. Nice. Johan ehti kiivetä linjan keskeltä ja Ulla ja Rami kakkosteli, meidän tullessa paikalle. Kommetti: "No joo, vähän herkkää se oli". Valkkaan linjan mitä Ulla on kattonu, mutta ei viitsi lähteä vielä kuntoutuvalla nilkalla. Se noudattelee pääuomaa kiertäen märimmät ja puikkoisimmat paikat. Alku on ihan törkeetä kukkakaalia vesisuihkun vieressä, tuntee itsensä metsuriksi karsintahakkuissa, sen verran puikot helähtelee alas tippuessaan. Teknisesti ei vaikeata, mutta varmistus on eri asia. Isolle hyllylle pääsen hyvin pienen kikkailun jälkeen. Loppu on pakollista könyämistä ylös höystettynä hyvällä dihedraalilla. Ja saadaanhan se epiikki aikaan. Jäärauta lähtee irti oikeasta jalasta juuri kun pitäisi nousta bulgen päälle. Sweet! Lisää kikkailu, mutta matka jatkuu. Matti tulee perässä ja on tyytyväinen. Johan paukuttelee tyylikkäästi toisen nousun vasemmalta kahta puikkoa pitkin. Näin ruskealla.
Jotain alkuasukkaita. Ja tunnelmia viikonlopulta.












Hyvä viikonloppu ja varmaan itsepäisyyspäivän tienoilla uudestaan. Juha ja Matti kuittaa!