Monday 7 September 2009

5.-6.9. Wasa

Terveisiän Vaasasta, jossa viikonloppu oli suosiollinen muutamalle Oulun Apinalle. Ensinnäkin, Lorien (7a) taipui Vesan väsytystaktiikan lannistamana (kuva aiemmalta kevään taistelureissulta). Kivi ei tosiaan helpolla antanut uhriaan, vaan manailuja tarvittiin. Vesa tuli kerran jopa topista alas, joten kun reitti viimein meni, muuttuivat fiilikset maasta kattoon. Onneksi oli suorituskalja mukana!

Olin jo itse menettää uskoni Lorieniin, kunnes 'no otetaan vielä yksi yrkkä' mantra kääntyikin voitolliseksi yrkäksi ja jotenkin kummasti sainkin jalkani aseteltua hyvin ennen dynoa vasemman käden kahvaan
(kuva alla). Ja sitten se dyno, käsi osui täydellisesti kahvalle, toinen käsi viereen, topitus ja hirveä tuuletus!!!

Tuokin kuva muuten viime keväältä..

No, toisella puolella kiveä Kalle ja Ozzy yrkkäilivät reittiä nimeltä Flow (7b). Beta ei ollut tiedossa, joten suoritukset jäivät odottamaan seuraavaa kertaa. Näytti tuo reitti sujuvan melko hyvin ilman kenenkään neuvojakaan..


Lorienin jälkeen mentiin loppuillaksi Sundomin Kivimiestä yrkkäämään, jossa 'Flow-puolen' pojat yrkkäilivät Kivimies assista (7b) ja me muut sitten saman reitin seisomalähtöä (6b). Ozzy ja Kalle näyttivät vähän mallia miten tuota seisomalähtöä kannattaisi kiikkua ja kyllä se sitten jossain vaiheessa menikin Veskulta ja multa. Jalkatyöskentely oli aika tärkeää..




Yömajana meillä toimi Omppuhotelli Vaasan keskustan kupeessa ja kun ei retkikeittimiin tarvinnut turvautua (turhautua) niin mekös paineltiinkin sitten Amarilloon mehikomurkinoille ja raikastamaan kuivaa kurkkuamme. Kurkun käheyttä koitettiin parantaa Irkkubaarissa ja Public cornerissakin, mutta ekassa oli narikkamaksu pakollinen ja toka osoittautui karseaksi karaokebaariksi. Eli siis äkkiä ovesta ulos ja Amarillon baariin. Kalle sentään sai usemman kaljankin kumottua, me muut vähän hörpittiin näön vuoksi. Eipä tullut krapulaa ainakaan.


Ja sitten Ozzyn ihku-ihana sunnuntaipäivä! Ensiksi käytiin tietysti herkuttelemassa Ranskan parhaimmilla paloilla, mitä Suomesta vaan voi saada, eli aamiaista kahvilassa Cafe de Parisissa, merci beaucoup! Sen jälkeen oli vuorossa Ozzyn oottama Fat camp (7c, läskiperseet älkööt vaivautuko) Vaxlaxissa, jota Ozzy oli jo joskus aiemminkin yrkkäillyt ja nyt piti tulla noutamaan palkinto. Ja sehän tuli! Wow! Ozzy on kunnossa!







Kas siinä Fat camp!








Vesa, Niko ja meitsi yritti viereisen kiven Acidia (7a), mutta eihän se minnekään taipunut. Pieniä veemäisiä jalkaotteita ja oikea kantti luikas. Ja pitkä veto paremmalle kantille. Seliteltiin ja valiteltiin. Ei vain mennyt.

Vielä piti ehtiä yhdelle kivelle ennen kotimatkaa. Vähän matkan päässä sijaitseva Kultakala (7b+/7c?) huuteli Ozzylle ja sienimetsä minulle. Ozzy sai Kultakalan kultakruunun kulmilleen (congrats!) ja minä kotiinviemisiksi kanttarelleja ja vaaleaorakkaita.
















Kalle kultakalalla..

Vesa löysi samalta kiveltä kivan linjan nimeltä Lahna (sit start 6b). Alusta oli zippautunut ote, joten Vesa lähti reitin seisomalähtönä, mutta oli silti varsin tyytyväinen. Hieno reitti kuulemma. Enpä jaksanut sieni-innostukseltani vaivautua enää kaivamaan kenkiä esiin..



Vesa ja Lahna..

Thursday 3 September 2009

Ozzy tikkasi Sabamiehen

Monien läheltäpiti-päivien jälkeen Ozzy teki sen (ja ennen Matsia) ja korjasi voiton kotiin kiipeämällä Sabamiehen, 7C+. Congratulations! Päivä oli tiistai 1.9. ja keli oli lämmin, jopa kesäinen. Yksi yrkkä tarvittiin ennen varsinaista huippusuoritusta, joka muuten menikin helpon näköisesti.

Vesa nappasi kännykällään tallenteen suorituksesta ja tässä on siitä pari kuvaa (valitan kuvan laatua..)
Topissa on helppo hymyillä! Mitäs sitten Ozzy, Fat Hippo?

Joo, no me muut sitten paistateltiin Ozzyn valossa ja minultakin taipui viimein Paska diili, mutta greidiä sillä ei taida olla 6B:tä enempää, joten eipä siitä sen enempää..

Monday 24 August 2009

Rantaloma 2009: Lofootit.




Ribero oli hehkuttanut Lofoottien boulder-settiä jo ainakin vuoden ajan. Tehtyjä reittejä ei kuulemma olisi kovin paljoa, mutta potentiaalia rajattomasti ja tehdyt linjat käsittämättömän hienoja. No moisella argumentoinnilla tällainen boulder-lortto on aivan myytyä miestä ja reissua alettiin hautomaan.

Trollen taivuttelu trädimekkaan oli yllättävän vaikeaa. Not. Mutta neljännen jäsenen löytäminen Mariia-tyttöseni kyytiin oli sen sijaan yllättävänkin hankalaa. Vaasan Valkoinen Neekeri, eli Anssi, oli ensimmäinen taivuteltava mutta ehkä Mordoriin muutto oli vaikuttanut kaverin harkintakykyyn negatiivisesti ja kaveri feidasi. Homma muuttui kuitenkin iloksi kun saimme joukkoomme Riberon hyvän kaverin Jounin.

Lähtö, siirtyminen ja pakkaaminen sisälsi pienen romskun verran epiikkiä, joten skippaan enimmät lätinät sen osalta. Kuvat kertoo varmaan enemmän kuin tuhat sanaa...





Saavuttiin meitin ajo-hulluudesta huolimatta hengissä Lofooteille ja Kallestrandiin. Täytyy sanoa, että Alfa + vuoristomutkatie aiheuttaa aika paljon sydämmentykytystä kyytiläisille. Taisinkin todeta muutamaan otteeseen, että jos olisi Mariiassa 50 lisäpollea, niin hautaan oltais varmaan päädytty.

Kahden viikon ajan messissä olivat myös Jani "Darth Kukkis" Lehtola ja Kirseineen. Lisäksi viikon puuskissa paikallä kävivät Juha "brohirrim" S. & Härski, Ville V, Jari "Rokkipoliisi" Pöllänen sekä Perttusen Mikko.

Seura sekä 23 litraa punukkua, 2 litraa ssssmmmmiiiirreä (Kiitokset tästä Jounille) ja hieman viskiä takasivat sen että eka viikko on hieman blurria. Hommaan sisältyi kuitenkin ranta-ravet (kiitokset Jklän tytöille osallistumisesta, oli legendasettiä :) ), helvetisti tikkausta ja rannalla löhöämistä darrassa.

Säät olivat suorastaa helvetilliset kiikun kannalta. Herätys tuli n 06:00 auringon toimesta ja melkolailla joka päivä oli 20-25 asteen tuntumassa.

Mutta suorituksista: Ribero tikkasi suh heittämällä Monsterin (8a) ja Night Riderin (7c+?). Kukkis lähetti myös tunteella ja tikkasi jonkun 8a+:n setin sekä myöhemmin jonkun toisen tiukkiksen.

Myös allekirjottaneen trädi-cherry poppaantui mikä oli ihan jees. Trolle, Jouni ja Ville-Lortto-Veikkolainen sen sijaan heittivät oikeen kunnon vuori-epiikkiä lähtemällä valloittamaan yhtä paikallisista huipuista erittäin vajavaisella varustuksella. Epikistä tulee varmaan juttua poikien toimesta jossain välissä.

Toka viikko oli huomattavasti kuivempaa alkoholipuolella. Mutta skouttaus/kiikkupuolella oli varsin vilkasta. Ja rannallakin tuli taas hengattua.

Kävimme piipahtamassa lammas-matkailumielessä mm Kvalvikassa, josta löytyi todella herkullisia pikkubrobleemoita. Ja sytytti kaikkien mieleen kunnon poltteen lainelautailuun. Todella pähee paikka.

Omia tikkejä tuli mm riberon avaama äärettömän hieno kantti nimeltä "King Fisher" 7a, "Presten Roof" 7a+ sekä "Panorama" 7b. Näiden lisäksi muutama nimetön 7a/7a+.

Turpaan tuli aika tanakasti mm "Startibart Fast"-nimiseltä 7b+:n herkkupalalta ja joltain 7a+:n sloupperiviritykseltä joka oli kyllä pahasti alakanttiin greidattu. Ja molemmathan olivat tautisen kauniita HIEKKAKIVI-pätkiä. Mmmm...

Summa summarum:
- Trädi on aika Gay.
- Boulder on Äijää.
- Lofooteilla on aivan käsittämättömän upeita bouldereita. Ja pari säälillistä köysipätkääkin.
- Lofoottien tiet on kuin suoraan bensalenkkarin päiväunista.
- Lofooteilla on helvetisti kuumia urheilijatytsyjä.

Alla kuvatuksia viikolta. Kaikki kuvat ovat Trollen käsialaa.












































Reissu päättyi enemmän tai vähemmän virallisesti Riberon polttareihin, mutta se on toinen stoori sitten ja tuskin päätyy tänne. Itellä homma jatkui vielä Anssin (ja Annusen) kanssa Suomen laatureittejä kiertelemään viikoksi. Mutta tämän stoorin voipi lukea anssin blogista.
Falkberget-Servo 22.8.-23.8.

Argh! Ekana pakko kommentoida typerää läppäriäni, joka tuhosi kaikki Servon kuvat ja pari muutakin kuvaa, joten mitään kuvallista infoa ei ole nyt luvassa. Sen lisäksi Falkkareille ei tullut edes kameraa mukaan, joten.. Surkeeta päivitystä Oulun Apinoihin, mutta pistetään nyt edes pari riviä.

Lauantaina lähdettiin Veskun kanssa kaksistaan Falkbergetiin, kun yksi onneton jäi nukkumaan pois krapulaansa.. Falkkareilla oli muutakin Oulun sakkia ja myöhemmin tuli pari ruotsalaista lisää. Lämpättiin ensin 5C:llä ja sitten Vesa kipaisi hienosti Ryggskottiin (6b), joka oli jäänyt edelliseltä reissulta vielä hampaankoloon. Sitten minä yritin Mytomania (6c), mutta otteet oli ihan hukassa ja kruxi pelotti niin paljon, että jo alkoi hävettää. No, aikani tuuskattua pääsin ylös ja laskeutuessa jätin osan jatkoista paikoilleen, kun ajattelin vielä hinkata reittiä hetken päästä. Kunnon levon päästä lähdinkin uuteen yritykseen ja tällä kertaa reitti menikin sukkelaan, kun oli kaikki pahimmat iivulkohdat muistissa ja kruxin sekvenssi selkeänä mielessä. Jee!

No, kun kumpikin meistä oli tyytyväisiä päivän antiin, niin päätettiin säästellä paukkuja ja lähteä seuraavana päivänä Servolle katsahtamaan miten Turvasanat (7a) taipuisi. Niin, ei siis mulla, vaan tuolla toisella.. Mulla ei riitä syliväli.

Ozzy saatiin kaapattua myös mukaan ja Kalle haettiin Rollosta ja niinpä meitä oli ihan kunnon seurue kasassa sunnuntaina. Servolla oli jo muutakin poppoota, joten ei yksin tarvinnut olla.

Ihan ensinnä Kalle näytti kivan reitin, jonka nimeä tai greidiä kukaan ei muistanut ja kuvaakaan ei nyt ole, mutta kyseessä oli sellainen lyhyt ja oikein mukava reitti persislähdöllä. Alotusotteet oli hyvät ja topissa oli slouppaavaa, mutta hyvää otetta riittävästi. Hyvä ja kiva lämppäri.

Sitten jossain välissä Ozzy melkein sendasi Pimp my ride extensionin (7c), mutta veti huti viimeisestä otteesta. Höh! No ei se mitään, puolen tunnin päästä se meni. Congratulations!

Vesku kokeili Turvasanoja, mutta kun ei ollut menossa, niin vaihtoi sitten viereiseen reittiin, jota olin ruvennut yrkkäämään. Reitti menee Turvasanojen oikeaa puolta pitkin, siis sitä kanttia ylös.. Nimi näytti olevan Rakkauden ajopuu, 7a/7a+. Kuvaa ei ole, syystä josta.. Hrmph!

Sendiä ei tullut, mutta jäipä reitti odottamaan meitä ensi kertaan.

Monday 13 July 2009

Frankenjura 27.6.-12.7.

Monet hyvät kiikut ovat jääneet raportoimatta, mutta jos nyt edes kuvia laittaisin tämän kesän ykköskiikkukohteesta eli Frankenjurasta (ainakin omalla kohdallani). Reissussa oli mukana jo aiemmin Baijerin kaltsit tarkastaneet Ilkka, Johanna ja Erkki ja uusina keltanokkina Aila, Vesa, Osmo, Niko ja allekirjoittanut. Osa meistä lensi paikalle Finskillä, osa Ryanairilla, jotkut opiskelijapoijjat tuli Kadetilla perästä ja jatkoi kohta jo matkaa Sveitsiin.. (viimeksi auto bongattiin vissiin Prahasta, milloin kotiutunee Suomeen?)

Matkasta voisi kirjoittaa pienen romaanin, niin paljon mahtui reissuun. Ensinnäkin majapaikka vaihtoi hieman paikkaa, mutta ei se mitään, kaikki löysivät perille, vaikka hieman eri aikoihin saapuivatkin. Sitten tuli näitä epämääräisiä ja lieviä/tympeämpiäkin vatsavaivoja yhdelle sun toiselle, ja nehän saivat yhden vessan talouden opettelemaan kärsivällisyyttä jonossa. Puhumattakaan aivotärähdyksestä, joka sattui kiipeilijän ja varmistajan kohdatessa toisensa ilmassa. Niin ja kuulemma Sveitsissä eräs jatkomatkalainen muljautti nilkkansa ja Arco piti jättää pois matkakohteista..

Itsekin sain pienen sormisäryn, joten sillä tekosyyllä nyt välttelen ylimääräisiä näppäinlyöntejä ja siirryn kuviin. Valitan kuvien laatua, toivottavasti minä tai joku muu jaksaa myöhemmin lisäillä niitä aivan loistavia kuvia, joita myöskin matkan varrella otettiin, mutta joita ei nyt tähän hätään ehditty saada. Tässä siis meidän talouden näpsäytyksiä (epämääräisessä järjestyksessä):


Zimmerbergwänden alue, Vesa vetää köyttä pois Schwarze Mambalta


Weissenstein, paljon hienoja reittejä helposta vaikeaan vieri vieressä



Weissewandin alue (Atzelstein) ja helteinen iltapäivä




Obere Schlossbergwand, erinomainen kaltsi!



Kaikki koos Erlangenissa (huomaa autojemme tiivis parkkeeraus)



Weissensteinin hieno 'koloreitti', 7-


Weissenstein ja Osmo hänkillä


Välillä grillailtiin..


.. ja katseltiin linnoja (Schloss Weissenstein)



Frankenstuble. Osmo ottaa rennosti, mutta kohta ukkonen häätää meidät kaikki pois.


Ilkan tyylinäyte klippauksesta. Alue Zuckerhut, jossa muutama oikein hieno reitti.


Zuckerhutin Sinus-reitti menossa (6+)


Majapaikan lähikaltsi eli Zehnerstein. Erkin jalkatekniikka on tyylikästä.


Currywurstia tuli Saksassa syötyä useampaankin otteeseen


Bambergin kaupungintalo keskellä jokea. Bambergista saa muuten loistavat Rauchbierit (savunmakuinen olut).



Jälleen kuva Weissensteinista. Nyt kaipaisi jo niitä matkatovereiden taltiointeja muistakin paikoista..


Viimeinen kiikkupäivä ja liskoa kiusataan. Vähänkö ilkeetä!


Ootteko kuulleet Action Directesta?
Jotkut pojat yrkkää tuossa jotain 9+ reittiä Action Directen (11) vieressä.